Moni vanhempi pohtii ennen huoltoriidan sovittelua tai eron jälkeen, pitäisikö lapsen huollon olla yksinhuolto vai yhteishuolto. Ero näiden välillä ei tarkoita sitä, kuinka paljon lapsi viettää aikaa kummankin vanhempansa kanssa, vaan sitä, kuka tekee lasta koskevia päätöksiä. Lapsen huoltoon on olemassa myös välimalliratkaisuja.
Tiivistetty vastaus
| Kysymys | Yhteishuolto | Yksinhuolto |
| Kuka tekee päätökset | Molemmat yhdessä | Toinen yksin |
| Tarvitaanko yhteisymmärrys | Merkittävissä asioissa kyllä | Ei |
| Vaikuttaako tapaamisiin | Ei | Ei |
| Onko vuoroasuminen mahdollista | Kyllä | Kyllä, mutta käytännössä yhteistyö usein tarpeen |
| Saako toinen lapsesta tietoa esimerkiksi viranomaisilta | Kyllä | Kyllä, jos näin sovitaan tai määrätään |
Mitä yhteishuolto tarkoittaa käytännössä?
Käytännössä yhteishuolto tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että vanhemmat tekevät lasta koskevat päätökset yhdessä.
Tämä koskee erityisesti lapsen kannalta merkittäviä asioita.
Tyypillisiä esimerkkejä ovat:
- lapsen päivähoitoon, koulunkäyntiin ja terveydenhuoltoon liittyvät merkittävät ratkaisut
- lapsi voi saada passin tai henkilötodistuksen yleensä vain kummankin huoltajan suostumuksella
- lapsen nimeen, uskontoon, asuinvaltioon tai kansalaisuuteen liittyvät merkittävät ratkaisut
Jos siis vanhemmat eroavat ja lapsi asuu toisen vanhemman luona, se ei merkitse, että lapsen kanssa asumaan jäävällä vanhemmalla olisi laajempi päätösvalta lapsen asioista kuin mitä hänellä on ollut ennen eroa.
Huoltajuus ei kuitenkaan ole pelkkää päätöksentekoa, vaan myös lapsen erilaisista tarpeista ja hyvinvoinnista huolehtimista.
Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus saada huoltoa kummaltakin vanhemmaltaan. Kuitenkin, jos vanhemmat eivät pysty tekemään päätöksiä yhdessä, täysimääräinen yhteishuolto voi käydä käytännössä raskaaksi.
Alempana lisää yhteishuollosta tehtävänjakomääräyksin. Sitä on eräänlainen välimuoto täysimääräisen yhteishuollon ja yksinhuollon välillä.
Mutta ensin tarkemmin yksinhuollosta.
Mitä yksinhuolto tarkoittaa käytännössä?
Yksinhuolto tarkoittaa sitä, että toinen vanhemmista päättää lähtökohtaisesti yksin lapsen asioista.
Sen sijaan se, että lapsi asuu toisen vanhemman luona, ei tarkoita yksinhuoltoa.
Huollon muoto ei itsessään vaikuta siihen, miten lapsen tapaamiset järjestetään. Yksinhuolto ei siis esimerkiksi rajoita tapaamisoikeutta.
Jos on yksinhuolto, lapsen huoltajana toimiva vanhempi esimerkiksi allekirjoittaa lasta koskevat asiakirjat ja päättää lapsen asioista tarvitsematta siihen toisen vanhemman suostumusta.
Voiko lapsi asua vuorotellen, vaikka olisi yksinhuolto?
Kyllä, vuoroasumiselle ei ole periaatteessa estettä riippumatta siitä, miten lapsen huolto on järjestetty. Ratkaisun toimivuus riippuu kuitenkin aina perheen tilanteesta.
Toimiva vuoroasuminen kuitenkin edellyttää vanhemmilta käytännössä hyvää yhteistyötä.
Saako yksinhuollossa toinen vanhempi tietoa lapsesta
Yhteishuoltajilla on kummallakin sama oikeus saada lasta koskevia tietoja.
Jos päädytään yksinhuoltoon, käytännössä toiselle vanhemmalle jätetään usein kuitenkin huoltajalle kuuluva tiedonsaantioikeus lapsen asioista.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi oikeutta saada lapsen terveydenhuoltoa ja koulunkäyntiä koskevia tietoja viranomaisilta.
Jos vanhemmat siis sopivat siitä, että lapsen huolto jää yksin toiselle vanhemmalle, voidaan samalla sopia, että toiselle vanhemmalle jää tiedonsaantioikeus.
Käytännössä yksinhuollon sijaan harkitaan nykyään usein tehtävänjakoa huoltajien välillä.
Kolmas vaihtoehto: yhteishuolto tehtävänjaolla
Moni vanhempi ajattelee, että vaihtoehdot ovat vain yhteishuolto tai yksinhuolto. Käytännössä on olemassa myös välimalli.
Huoltajille kuuluvat tehtävät voidaan myös jakaa. Molemmat säilyttävät silloin huoltajuuden, mutta kaikesta ei päätetä yhdessä.
Voidaan esimerkiksi sopia, että lähivanhempi päättää yksin lapsen koulunkäyntiin ja terveydenhuoltoon liittyvistä asioista, tai että hänellä on oikeus hankkia lapselle passi ilman toisen vanhemman suostumusta.
Jos siis harkitset yksinhuoltoa, kannattaa miettiä, voisiko yhteistyön ongelmat toisen vanhemman kanssa ratkaista sen sijaan tehtävänjakomääräyksillä.
Mitä tästä puhutaan follo-sovittelussa?
Lisätietoa: Mitä huoltoriidan follo-sovittelu on.
Jos toinen vanhempi haluaa poiketa yhteishuollosta, sovittelussa yleensä kiinnostaa, mitkä konkreettiset ongelmat ovat tehneet yhteisestä päätöksenteosta vaikeaa.
Jos ongelmat vaikuttavat sellaisilta, että ne voivat aiheuttaa hankaluutta hoitaa lapsen asioita tulevaisuudessa, follossa voidaan pohtia, löytyisikö ratkaisuja huoltajien välisellä tehtävänjaolla.
Vaikka joitakin ongelmia on esiintynyt, se ei välttämättä tarkoita, että tehtävänjakomääräykset olisivat tarpeen.
Tehtävänjako merkitsee kuitenkin myös toisen vanhemman huoltajan oikeuksien rajoittumista joidenkin asioiden osalta.
Menossa huoltoriidan follo-sovitteluun?
Jos siis olet menossa folloon ja harkitset muutoksia lapsen huoltoon, kannattaa miettiä etukäteen, millainen tehtävien jakaminen voisi ratkaista käytännön ongelmat.
On hyvä myös valmistautua kertomaan, mitä konkreettisia asioita on ollut vaikea hoitaa yhdessä, ja mitä huolta tämä aiheuttaa tulevaisuuden suhteen.
Lisää valmistautumisesta: Näin valmistaudut huoltoriidan follo-sovitteluun.
Jos haluat tiiviin ja käytännöllisen tietopaketin siitä, miten sovittelu etenee ja miten siihen kannattaa valmistautua, voit ladata maksuttoman oppaan tästä.