Jos olet kuullut follo-sovittelusta tai follosta huoltoriidan yhteydessä, kyse on käräjäoikeuden järjestämästä asiantuntija-avusteisesta tuomioistuinsovittelusta lapsen huoltoa tai siihen liittyvää asiaa koskien.
Etkö ole varma, mistä aloittaa? Katso aloitussivu: Huoltoriita – mistä aloittaa
Follossa vanhemmat etsivät ratkaisua lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja usein myös elatusta koskeviin erimielisyyksiin ilman varsinaista oikeudenkäyntiä.
Follo-sovittelu on useimmille ennestään outo käsite ja vain harva tietää, mitä odottaa. On siis hyvin ymmärrettävää, jos folloon suostuminen askarruttaa tai jos sinne meneminen jännittää.
Mitä follo tarkoittaa käytännössä?
Vaikka follo järjestetään käräjäoikeudessa, se ei ole oikeudenkäynti, vaan itse asiassa aivan jotain muuta.
Sovittelua vetää sovittelukoulutuksen saanut käräjätuomari ja mukana on myös lapsiasioiden asiantuntija, usein kokenut sosiaalityöntekijä tai psykologi.
Follon tavoitteena on auttaa vanhempia sopimaan lasta koskevat asiat. Siellä ei siis ratkaista, kumpi vanhemmista on oikeassa, vaan keskitytään etsimään toimivia käytännön ratkaisuja.
Miten follo eroaa oikeudenkäynnistä?
Tämä on yksi tärkeimmistä asioista ymmärtää.
Oikeudenkäynnissä tuomioistuin tekee ratkaisun, jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen.
Sovittelu on keskustelua, neuvottelua ja ratkaisujen etsimistä. Se on yleensä huomattavasti kevyempi, nopeampi, taloudellisesti edullisempi ja inhimillisempi prosessi kuin oikeudenkäynti.
Follo-sovittelussa ei päätetä mitään sellaista, johon toinen tai kumpikaan vanhemmista ei suostu.
Jos vanhemmat sopivat asian follossa, tuomioistuin voi antaa päätöksen, jolla sovinto vahvistetaan. Juridisesti se rinnastuu oikeudenkäynnissä tehtyyn päätökseen tai lastenvalvojan vahvistamaan sopimukseen.
Ketkä osallistuvat sovitteluun?
Follossa ovat mukana:
- kumpikin vanhempi
- sovittelijana toimiva käräjätuomari
- lapsiasioiden asiantuntija
- mahdolliset avustajat
Avustaja ei ole pakollinen.
Follo on suunniteltu myös tilanteisiin, joissa vanhemmilla ei ole avustajaa.
Milloin follo-sovittelu kannattaa?
Follo sopii erityisesti tilanteisiin, joissa vanhemmilla on erimielisyyttä lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisiin tai yhteydenpitoon liittyen.
Folloa voi hakea myös silloin, kun varsinaista erimielisyyttä ei ole ilmaantunut, mutta sopiminen vanhempien kesken ei vaan onnistu.
Esimerkiksi, jos toinen vanhempi ei ilmaannu lastenvalvojalle varatulle ajalle, follon hakeminen voi viedä asioita eteenpäin ilman varsinaista oikeudenkäyntiä.
Voidaanko follossa päättää elatusavusta?
Kyllä, jos vanhemmat haluavat keskustella follossa muiden asioiden lisäksi lapsen elatuksesta, tuomioistuin voi vahvistaa sovinnon myös siltä osin, jos kumpikin vanhemmista sitä toivoo.
Ja usein käytännössä niin tehdään.
Folloa ei kuitenkaan aloiteta, jos ratkaistavana on ainoastaan elatusapu.
Pelkästä elatusavusta sopimiseksi voidaan kyllä järjestää sovittelu, mutta se eroaa follosta erityisesti niin, että siihen ei osallistu lapsiasioiden asiantuntijaa.
Onko follo pakollinen?
Ei. Sovittelu perustuu vapaaehtoisuuteen.
Follon aloittaminen edellyttää kummankin vanhemman suostumusta, ja sovittelu voidaan myös keskeyttää.
Käytännössä sitä kuitenkin suositellaan usein, koska se voi säästää huomattavasti aikaa, kustannuksia ja kuormitusta varsinaiseen oikeudenkäyntiin verrattuna.
Miten kauan follo kestää?
Sovittelupäivä alkaa aamulla ja päättyy viimeistään kello 16.
Follo-istunnolle varataan siis koko päivä.
Joissakin tilanteissa follossa tehdään toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen sijaan väliaikainen sopimus esimerkiksi tapaamisjärjestelyjen kokeilemiseksi käytännössä.
Sellaisessa tilanteessa sovitaan jatkopäivä esimerkiksi kolmen tai kuuden kuukauden päähän pysyvämmistä järjestelyistä sopimiseksi.
Mitä jos sovintoa ei synny?
Kaikki sovittelut eivät johda sopimukseen.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että sovittelu olisi ollut turhaa.
Joskus keskustelu auttaa selkiyttämään tilannetta niin, että sovinto syntyy myöhemmin.
Jos asia on tullut alunperin vireille oikeudenkäyntinä, se palautuu ratkaistavaksi oikeudenkäynnissä. Vanhemmat voivat yleensä sopia asian vielä oikeudenkäynnin yhteydessä, ja joskus yksimielisyys löytyy vasta silloin.
Viivyttääkö follo oikeudenkäyntiä?
Ei yleensä. Pikemminkin päinvastoin.
Oikeudenkäynnit kestävät usein hyvin pitkään ja käytännössä, jos jompi kumpi vanhemmista aloittaa oikeudenkäynnin lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisia koskevassa asiassa, on tavallista, että käräjäoikeus tiedustelee vanhemmilta suostumusta asian siirtämiseen folloon.
Oikeudenkäynti etenee monesti niin verkkaisesti, että asian siirtäminen välillä sovitteluun ei hidasta prosessia, vaikka follossa ei löytyisi sovintoa.
Menossa ensimmäiseen sovitteluun?
Jos olet menossa ensimmäistä kertaa huoltoriidan sovitteluun käräjäoikeudessa, kannattaa ladata maksuton käytännön oppaamme.
Siitä löytyvät olennaiset asiat folloon liittyen sekä arvokkaita vinkkejä valmistautumiseen.
Oppaaseen on liitetty myös yksityiskohtaiset ohjeet siihen, miten tehdä hakemus käräjäoikeuteen follon käynnistämiseksi.
Mietityttävätkö huoltoriidan kustannukset?
Lue myös, mitä huoltoriita maksaa, milloin oikeusapua voi saada ja kattaako oikeusturvavakuutus kuluja.
Lue seuraavaksi
Jos haluat koota sovittelun vaiheet ja kustannukset yhteen paikkaan, tutustu myös oppaaseen huoltoriidan sovitteluun.